Starttasimme koululta klo 8:15 kohti Urjalaa. Koska aamu alkoi pakkasella oli yhden auton sivuovi jäätynyt kiinni. Piti siis kaivaa sisäiset akrobaattitaidot esiin. Sisään piti kavuta takaluukun kautta.
Pysyin hereillä Somerolle asti jonka jälkeen simahdin syvään uneen. Heräsin Urjalassa erään huoltoaseman pihalla tökkimiseen ja viereisen ikkunalasin koputteluun. Huoltoaseman kanssa samalla pihalla houkutteli Urjalan makeistukku! Sieltä mukaan tarttui Dumle-keksejä ja pussi M&M rakeita. Matkan jatkuttua nukahdin taas ja heräsin seuraavan kerran perillä Toijalassa Tekstiilipalvelu Oy:n pihalla.
 |
| Matka oli melko pitkä mutta aika jillisti meni nukkuessa |
Tekstiilitukussa oli todella paljon kankaita ja paljon hipelöitävää. Itselle ei tarttunut mitään mukaan koska pienin ostettavs määrä kangasta oli viisi metriä enkä tee niin paljolla juuri mitään. Vähän turhan paljon kissapussukoiden vuorikankaaksi.
 |
| Monessa hallissa oli kankaita korkeissa hyllyissä. Valikoima oli erittäin kattava. |
 |
| Luokkalaiseni Maria (vas) ja Sofia ihmettelemässä kankaita. |
 |
| Kankaita oli kahdessa kerroksessa |
 |
| Luokkalaiseni Matilda ihailemassa kankaita. |
Kun kankaat oli shoppailtu, odotettu opettajaa ja kankaat lastattu autoon pääsimmä lähtemään seuraavalle etapille. Matka kesti ja pari hassua minuuttia ja saavuimme vanhan tehdasrakennuksen pihamaalle. Tehdas oli vielä toiminnassa oleva Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy Toijalassa.
 |
Kävimme ensin kuuntelemassa pienen historiaesittelyn yrityksen tehtaanmyymälässä tehtaan viereisessä rakennuksessa. Tapetinvalmistus on startannut tehtaassa v.1930. Oli mielenkiintoista kuunnella miten tapetteja on ennen tehty ja miten samanlaista se on nykyään vaikka maailma on kehittynyt. Tehtaanmyymälän aulassa oli tapettimuseo, jossa oli nähtävillä erilaisia vanhanaikaisia koneita joita käytettiin tapetinvalmistuksen eri työvaiheissa.
Ote yrityksen esitteestä jonka nappasin pöydältä mukaani;
"Laajasta mallivalikoimastamme löytyy eri aikakausien ja tyylisuuntien tunnelmaa henkiviä tapettimalleja, joukossa tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden suunnittelemia klassikkotapetteja.
Paperitapettimme painetaan edelleen perinteisiä käsityötaitoja vaalivalla painomenetelmällä ja kotimaisia raaka-aineita suosien"
 |
| Ennen vanhaan värikeittiö näytti tältä. Tehtaalla työskenteli värittäjiä ja värimestareita miettimässä tapettimallien värityksiä. Teloilla on teoriassa mahdollista painaa tapettiin kahdeksaa eri väriä mutta käytännössä enimmillään kuutta painetaan. |
 |
| Eri värivariaatioita |
 |
| Hieman nykyaikaisempaa printtiensuunnittelua |
 |
| Tapettiteloja |
 |
| Tapettimalleja esillä tehtaanmyymälässä. Kaikki alkoi suunnilleen kymmenestä tapettimallista ja nykyään niitä on ollut tuotannossa jo useita kymmeniä tuhansia. |
Tehtaassa tapettia kuivui yhteensä useita kilometrejä katonrajassa. Kuivumisaika vaihteli rakennuksen lämpötilan ja kosteuden mukaan.
Koko retken mielenkiintoisin asia olivat nämä matkalaukut. Ihmettelimme miten ne liittyvät tapettien valmistukseen. Niihin on entisaikoihin pakattu mallikirjoja ja näissä laukuissa niitä kuljetettiin Suomessa esittelijältä toiselle. Laukkuun vain osoitelappu, laukku esitteineen yksinään junaan ja oikealla asemalla seuraava esittelijä nouti laukun junasta. Ja näin Pihlgrenin ja Ritolan tapetit levisivät pikkuhiljaa ympäri Suomea.
